perjantai 25. toukokuuta 2018

kyytipeli

Iisalmen puolessa perustettiin 1980-luvun lopulla mopokerho Halavatun papat, jonka jäsenet kruisailivat Tunturi-mopoilla, joita pappamopoiksikin sanotaan. Nykyään aktiivisen moottoripyöräilyn aloittaminen eläkepäivinä on suosittu lämmittelyvaihe rollaattorikerhoon siirtyessä.

sees

bed and breakfast

torstai 24. toukokuuta 2018

haavat paljaina

meren ääriin

"Jos asettuisin asumaan meren ääriin, sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi."

keskiviikko 23. toukokuuta 2018

pyhälle jaakolle omistettu


Brändön 1893 rakennetussa, Pyhälle Jakobille omistetussa kirkossa, on erityistä sen sisäosaa hallitseva seinien makeahko väri. Arvoesineistöä on ainakin myöhäiskeskiajalta oleva alttarikaappi 1400-luvun puoliväliltä. Jeesuksen taivaaseenastumista esittävän alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1881. Vitriinissä on Tukholmasta 1803 ostettu Kaarle XII:n Raamattu vuodelta 1703. Kyseessä on Ruotsalainen raamatunkäännös, joka valmistui vuonna 1703 ja sai ”siunauksensa” Ruotsin tuolloiselta kuninkaalta. Enkelkuoro eteisessä on lasten tekemä.

Ensimmäisen kirkkorakennuksensa Ahvenanmaan Kumlingen seurakuntaan kuulunut Brändö sai ainakin jo 1630. Kellotornissa on kaksi kirkonkelloa, pienempi vuodelta 1685.  Sen kyljessä lukee latinasta suomennettuna: Yksin Jumalalle kunnia. Vuonna 1685. Minut valoi Tukholmassa Mikael Bader. Suuremman kellon valoi J. A. Becman Tukholmassa 10.5.1845. Sen kyljessä on lainaus Jesajan kirjasta: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa. Kirkon piirustukset teki uusikaupunkilainen rakennusmestari David Lönnrot.

Ensimmäisenä kirkkoherrana mainitaan Kajaanissa 1824 syntynyt ja Brändössä 1873 kuollut Alfred Brynolf Roos (1866-1873), valtiopäivämies ja virsirunoilija, joka oli jäsenenä vuodesta 1866 Elias Lönnrotin johtamassa suomalaisessa virsikirjakomiteassa ja kirjoitti suomenkieliset sanat virsiin Etkö ole ihmisparka, Oi Herra, korkein valtiaamme ja Autuuden ja armon sanana.

maanantai 21. toukokuuta 2018

voikukka kukkii

hevoskastanja kukkii

ei hättää

Martinkirkon torni näkkyy.

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

wa

Wäinö Aaltosen kotikallio ja ateljeenpaikka Turun Hirvensalossa.

 8.3.1894 Karinaisissa syntynyt Wäinö tuli seitsenvuotiaana perheen mukana Maarian Hirvensalon saareen. Turkulainen hänestä tuli kuntaliitoksen myötä ja näin Turun kaupunki sai toisen kansallisen suurmiehensä. Toinen on Paavo Nurmi, jonka patsaan Wäinö Aaltonen teki.

Aaltosen ateljeerakennus hänen kotitalonsa vieressä vaurioitui talvisodan pommituksissa ja purettiin. Sen  paikalla paljastettiin 1994 Juhani Pallasmaan suunnittelema Muistijälki-niminen teos, jonka osana on valos Aaltosen Muusa-veistoksesta. Aaltosen varsinainen suojeltu kotitalo on kuvasta vasemmalle kasvuston peitossa.

Kuvanveistäjän hauta on Maarian kirkon pihassa.

lauantai 19. toukokuuta 2018

kukkanen

Vanhanajan tuoksuva tulppaani, ei mikään maljakkoon nuppuna muumioituva markettien ankea sisäänheittotuote.

katajainen

perjantai 18. toukokuuta 2018

apotek

Ahvenanmaan saariston ainoa apteekki Kumlingessä.

torstai 17. toukokuuta 2018

postireitin virstanpylväs

Tästä eteenpäin Norjan Bergenistä alkava postireitti jatkuu Turun ja Viipurin kautta Pietariin. Kuninkaantienä tunnetun reitin osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi rantatieksi sekä Aliseksi Viipurintieksi.

andelshandel

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

pyhälle annalle pyhitetty

Kumlingen keskiaikainen kivikirkko Ahvenanmaan maakunnassa on rakennettu 1400-luvun lopulla ja pyhitetty Pyhälle Annalle. Kellotapuli on rakennettu 1767.

Kirkkosalia koristavat al secco -maalaukset 1480-luvulta. Niiden tekijästä ei ole tietoa. Kirkon keskiaikaiseen esineistöön kuuluvat alttarikaappi 1250-luvulta sekä 1400-luvun triumfikrusifiksi ja madonnaveistos. Kirkossa säilytetään myös keskiaikaisen kastemaljan osaa.

Isovihan aikana (1713-1721) Suomea miehittäneet venäläiset sotilaat pitivät kirkkoa majapaikkanaan ja hevostallinaan ja polttivat sisällä nuotiota, minkä johdosta seinät ja katto nokeentuivat pahoin. Osa kirkkosalin maalauksista kalkittiin peittoon 1700-luvulla, mutta ne palautettiin nähtäville ja konservoitiin peruskorjauksen yhteydessä 1961.

Kuvassa olevan kattomaalauksen osan vasemmassa alakulmassa on Jeesus kahden sotilaan välissä ja hänet kavaltanut Juudas Iskariot. Oikeassa yläkulmassa on Jeesus pienenä.

Kirkon nykyiset, tyylillistä ristiriitaa aiheuttavat urut on vuodelta 1963. Myöskään alttarin ja saarnastuolin tekstiilit, räikeänpunainen ruusun pohjakuvio väriltään epämääräisellä pohjalla, eivät mielestäni asetu luontevasti kirkon sisätilan yleisilmeeseen.

Kirkon eteisen nurkassa on 1740 valettu kello, jossa olevan latinankielisen tekstin on Reijo Pitkäranta suomentanut:

Kuten ylhäältä laskeutunut tuli on sulattanut oman kovuuteni, siten lientyköön teidänkin sydämenne taivaallisen liekin lämmöstä.

sukukokous

Koskaan ei ole lähi- ja etäissukulaisiani yhtaikaa pysyvästi koolla niin suurta määrää kuin on Kustavin kirkkomaassa.

Hautausmaalta löytyy myös kustavilaissyntyisen Volter Kilven hauta. Kilpi tunnetaan erityisesti menestysromaanistaan Alastalon salissa, jota Helsingin Sanomien kirjallisuuskriitikot ovat pitänet James Joycen Odysseuksen veroisena. Tulevanakin kesänä on Kustavissa heinäkuun puolivälillä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko, jossa äskettäin edesmenneen taidekriitikko Otso Kantokorvenkin oli määrä puhua.

sunnuntai 13. toukokuuta 2018

kartanoelämää

Vuonna 1784 rakennettu Ispoisten kartano Turussa saattaisi olla historiallisesti ja arkkitehtonisesti kiinnostava, mutta yksityisomistuksessa olevassa rakennuksessa toimii yksityinen lasten päiväkoti. Vuonna 1939 tapahtuneessa esikaupunkiliitoksessa Kaarinan kuntaan kuuluneet Ispoisten maat tulivat osaksi Turun kaupunkia ja 1951 kaupunki osti kartanon 100 hehtaarin maa-alueineen. Suomen Pelastusarmeijan säätiö osti rakennuksen 1953 ja muutti sen 30-paikkaiseksi Onnela-nimiseksi vahusten palvelukodiksi, jonka toiminta loppui 2012, minkä jälkeen rakennus oli tyhjillän vuoteen 2015.

kukkivat puut

Kevään korvilla koivut ovat hiirenkorvilla. Pian ollaan, jollei jo, kesän korvilla. Vaahterat kukkivat täällä etelässä, ja hätäisimmät omenapuutkin. Paavo Haavikko sanoo erässä runossaan, että kun vaahterat karistavat kukkansa, on kesä ohi. Jääkööt pessimistin mietteet omaan arvoonsa kukkeinta kesää odotellessani. Se mitä en kesältä halua on puutiaisten levittämä kumlingen tauti. Aion näet käydä Kumlingessä. Virallisesti puutiaiskausi alkaa Ahvenanmaalla toukokuussa, joten nämä sokeat hämähäkit ovat aloittaneet vuotuisen kyttäyskeikkansa. Epävirallisesti ne kyttäävät heinikossa jo ennen toukokuuta ja myöhäissyksyn päivinäkin.

lauantai 12. toukokuuta 2018

kirkonmäellä

kiviaidan kupeella