sunnuntai 26. tammikuuta 2014

rappion idylli

Yhdessä toisessa blogissa kirjoitettiin tärvellyistä kaupunkinäkymistä. Helsingin kaupunginmuseosta tuli postia, että museo ottaa lisäpainoksen Minna Torpan ja Aurora Reinhardin kuvakirjasta Kruunuvuori – unohdettujen huviloiden Helsinki. Kruunuvuori sijaitsee Laajasalon läntisimmässä osassa. Sen rapistunut idylli katoaa pian, sillä paikalle tulee lähivuosina Kruunuvuorenrannan asuinalue kymmenelle tuhannelle asukkaalle.


Hieman omituinen alueen historia on. Sodan jälkeen saksalainen omistus siirtyi Neuvostoliitolle ja näin kävi myös Kruunuvuoren tilalle, joka oli saksalaissyntyisen konsuli Albert Goldbäck-Löwen omistuksessa. SKP vuokrasi aluetta Neuvostoliitolta, kunnes ystävällismielinen naapuri myi sen 1955 vuorineuvos Aarne Aarniolle, joka kaavaili sinne kerrostaloja. Kun kaupunki ei myöntänyt rakennuslupaa, vaan alue merkittiin osayleiskaavassa luonnonsuojelu- ja virkistysalueeksi, jätettiin huvilat oman onnensa nojaan Aarnion Palkki Oy:n työntekijöiden kesäasunnoiksi. Talojen vähitellen rapistuessa ja vandalismin riehuessa Kruunuvuori on lähes autioitunut. Lahotuslinja on tehnyt tehtävänsä. Joitakin rakennuksia on poltettu.

Minun on oitis sanottava, että olen ollut Kruunuvuorella vain kuvissa, vaikka olen muuten paikkaa likeltä liippaissut ja se on minua jotenkin kiehtonut, vaikka mätiä taloja on maanpiiri täynnä. Sen sijaan Näpit irti Vartiosaaresta -liikkeelle olisi nyt tilausta.

Kuvan osoite: www.sovinto.fi

8 kommenttia:

  1. Minä katselin eilen peräjälkeen Areenasta Ville Haapasalon matkan Jäämeren päästä päähän. Siellä sitä riittää rappion idylliä. Tämä kommentti ei otsikkoa lukuun ottamatta liity aiheeseen, joten voit poistaakin sen. Minuahan tuo Siperia kiinnostaa monestakin syystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan minunkin pitäisi katsoa se. Joskus teeveen tarjonnassa on suorastaan runsauden pulaa. Ei kai sinulla ole Stalinin vainojen jälkeläisiä Siperiassa?

      Poista
    2. Ei sentään. Tai en minä tiedä, missä tätini toinen aviomies vietti sotavankeutensa. Siperia on tullut tutuksi inkeriläisten paluumuuttajien kertomuksista.

      Poista
    3. Se oli sitä Stalinin asutuspolitiikkaa. Koivisto käytti Kekoselta periytynyttä yliparlamentaarista valtaan julistaessaan inkeriläiset paluumuuttajiksi. Asialla on tietysti historiallinenkin näkökulmansa. Rajan takana huolestuttiin koulutetun väen, erityisesti opettajien, valumisesta Suomeen. vaikka väkeä olisi tarvittu paikallisten olojen järjestäminen. Nyt kai on paluumuutolle jo pantu tulppa tai ainaakin muuttoehtoja kovenettu, koska ei ole enää uskottavaa, että inkeriläisiä olisivat kaikki, jotka inkeriläisiksi ilmoittautuvat.

      Poista
  2. Oikeastaan, ei voi olla ajattelematta tän meidän ja Euroopankin kulttuurin kohtaloa, että selkäranka on murtunnu. On se niin silmiinpistävää.
    Meillä on kesämökkinaapurina samanlainen "Hotelli humina" kuin tuossa ylhäällä, pienempi vain, Outin sukulaisten torppaa. Asukit mullan alla Ruottissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, nyt harja majastani murtui... Jospa perikunta antaisi sahailla mökin polttokuntoiset jäännökset klapeiksi.

      Mutta älähän nyt... Puruveden muikku on lisätty Euroopan komission asetuksella niiden tuotteiden joukkoon, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä.

      Puruveden muikkuja ei saa enää kalastaa muualta kuin Puruvedestä. Hirvensalmen ja Kangasniemen kaupoissa ei voi enää myydä Puulaveden haukia Puruveden muikkuina.

      Poista
  3. Hmmm, kuvailin melkoisesti mainitsemiasi huviloita ja aluetta aikanaan. Helsinki tukehtuu itseensä, mikäli ei anna vanhojen huviloiden ja talojen lahota. Uudet asuinalueet tulevat ilmeisesti tarpeeseen, mutta olen usein eri mieltä siitä, mihin ne pitäisi sijoittaa. Vartiosaari-liike olisi asiaa ja lupaan pomppia kivet heittokädessä valmiina barrikadille heti kun liike perustetaan ja mennään päättäjien eteen melskaamaan. Täältä tullaan ja lujaa...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se niinkin, että Kruununhakaa ei voi enää entistää valtion hevoslaitumeksi, vaikka kuinka nostalginen olisi.

      Poista