tiistai 18. helmikuuta 2014

aaltoset

Sydäntalven aurinkoisena päivänä kävin tutustumassa Maarian kirkon kirkkomaahan. Kuvassa on Väinö Aaltosen hautamuistomerkki ja perhehauta, jonka on suunnitellut Väinö Aaltosen poika, edesmennyt arkkitehti Matti Aaltonen, joka on suunnitellut myös isälleen nimetyn Turussa sijaitsevan taidemuseon, jossa on parhaillaan Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely. Maarian keskiaikainen kivikirkko sijaitsee Aurajokeen laskevan Vähäjoen varressa Räntämäen kylässä ja on auki yleisölle vain kesäisin. Kuvan taustalla häämöttää maamme ainoa kivestä rakennettu pappila.

4 kommenttia:

  1. Tätä en ole edes kuvana nähnyt. Museosta on raikas muisto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen olettanut, että WA on jossain Hietsun kukkulalla ja yllätyin, että hän onkin täällä. Aaltosesta olisi tullut oivallinen kubisti, mutta hän tyytyi rännipunttisiin ukkoihin. Toki hän teki parempaakin. Minusta hänen luonnoksensa kubistiseksi A. Kiveksi on hyvä. Muistan vielä hänen ateljeensa könöttämässä kallion reunalla, kun Itäväylää levennettiin.

      Poista
    2. A. Kivi, joo mutta piti kyllä nielaista ja sanoa "Ohhoh … !" ennenkuin kubistiversion suostui hyväksymään. Kas, kun oli koko lapsuutensa odottanut sinistä bussia torilla istuvan pystin edessä.
      Kansallisteatterin kahvilassa minulle kerran, kuiskaten, näytettiin että tuo tuossa on WA, kuvanveistäjä, muista nyt hänet! No muistan. Muistan myös kun Eduskuntatalon nurmikon kulmiin ilmestyivät ne ukot. Oli vaikeata uskoa että .. mutta tietysti tekijä oli jo vanha mies.

      Poista
    3. WA teki aivan loistavan uran kuvanveistäjänä ja kuvataiteilijana ylipäätänsä. Muistan, kun Ateneumissa joku "partaradikaali" huusi, ettei lasitalossa asuvan pitäisi heitellä ihmisiä kivillä. Kyse oli tietenkin siitä kuuluisasta onko taidetta -keskustelusta, jonka kiistakaluna oli Kain Tapperin Surumarssi. Tapperin kannosta vähät välitin. Kävin silmäilemässä Ahti Lavosen kehuttuja valkoisia neliöitä ja intohimoisena taiteen harrastajana petyin suuresti. Ajattelin, että tämäkö on taiteen suunta. Nuorena sällinä en tietenkään ymmärtänyt kaikkia kuvataiteen kommervenkkejä. Minulla on vieläkin varsin vahvasti, ehkä konservatiivisestikin, rajaava näkemys siitä, mikä on taidetta. Nykyisinhän taiteen käsite vastaa SDP:n ideologista ideaa: seinät levällään ja katto korkealla. Jostain syystä jäi Ateneumin tilaisuudesta erityisesti mieleeni Tarmo Mannin kookas, pulskea, myhäilevä liivipukuinen hahmo.

      Poista