lauantai 1. helmikuuta 2014

olavi paavolaisen kulttuurinen katse


Tänään esitettiin Turun yliopistossa  julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden lisensiaatti Ville Olavi Laamasen väitöskirja ”Suuri levottomuus. Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936–1939”. Virallisena vastaväittäjänä toimi VTT, dosentti Mikko Majander Kalevi Sorsa -säätiöstä ja kustoksena professori Timo Soikkanen.


Erityistä väitöksessä on, että se ei kuulu kirjallisuuden, vaan historian alaan, mutta kiinnostusta se herättänee enimmälti kirjallisisssa piireissä. Olavi Paavolainen hävitti Venäjän-matkaa koskeneet muistiinpanonsa, mutta Venäjältä löytynyt arkistoaineisto valottaa Paavolaisen matkaa kesällä 1939, jolloin hänelle kolmen kuukauden aijan esiteltiin Neuvostoliiton tieteen, tekniikan ja kulttuurin saavutuksia. Laamasen mukaan Paavolainen näki yhtenä harvoista ulkomaalaisista, millä tavoin Stalinin vainot olivat vaikuttaneet uuden neuvostokulttuurin etujoukkoihin. Paavolainen kirjoitti Venäjän-matkastaan joihinkin lehtiin vasta sotien jälkeen. Väitöskirjaa myy Turun yliopisto 32 euron hintaan. Pitkään ajattelin mennä kuuntelemaan väitöstä, mutta niin kävi, että joudun tyytymään Hesarin ja Turkkarin juttuihin, joskin kirjan voisin käydä ostamassa, ja luultavasti käynkin.

Kuva vohkittu 

2 kommenttia:

  1. Tämä kiinnostaisi, mutta taidan tilata kirjaston kautta. 367 sivua näkyisi olevan, että varmaankin on tuon 32 euron arvoinen.

    On se kyllä ikävää jos se Paavolainen nakkeli ne muistiinpanonsa tulomatkalla mereen kun jytäkkä Euroopassa kesken kaiken alkoi.

    VastaaPoista
  2. Vähän epätietoisuutta on siitä, koska Paavolainen muistiinpanonsa hävitti.

    20 euroa on minulla kirjan hinnassa kipuraja, mutta aivan erityisestä mielenkiinnosta saatan kalliimpaankin langeta.

    Taannoin tilasin netistä edesmenneen prof. Hannes Sihvon teoksen ”Karjalan kuva, Karelianismin taustaa ja vaiheita autonomian aikana”. Se on niin painava opus, että sitä lukee makuultaan vain mahallaan lattialla.

    Jytäkkä Euroopassa pani Paavolaisen muistiinpanot uusiksi.

    Matti Kurjensaari, Paavolaisen kaveri, toteaa kirjassaan ”Syntynyt sivulliseksi”, että Paavolainen tunsi itsensä porvarilliseksi intellektuelliksi ja käsitti koko toimintansa suhteessa porvaristoon, ei työväestöön. ”Synkän yksinpuhelun” jälkeen Paavolainen koettiin porvariston piirissä luokkapetturiksi ja mies hiljeni. Hänen suhteensa Hertta Kuusiseen on luku sinänsä. Puolueen korkealta taholta Herttaa kiellettiin avioitumasta Olavin kanssa ja se oli sit siinä.

    VastaaPoista