keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

vapautemme puolesta

Kuvassa on Hangon vapaudenpatsas, jonka kyljessä luki aikoinaan suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi: Saksalaiset joukot nousivat maihin Hangossa huhtikuun 3 päivänä 1918 auttamaan maatamme se taistelussa vapautemme puolesta. Vielä myöhäisiin aikoihin todistakoon tämä kivi kiitollisuuttamme. Hangon vuokra-aikana neuvostoliittolaiset purkivat muistomerkin, mutta suomalaisten saatua alueen takaisin hallintaansa muistomerkki pystytettiin uudelleen ja sen kylkeen lisättiin kolmella kielellä: Vihollinen häpäisi ja tärveli kiven vv. 1940-41. Se pystytettiin uudelleen v. 1943 todistamaan kiitollisuutemme järkkymättömyyttä. Patsaassa oli alunperin Bertell Nilssonin tekemä saksalaista sotilasta esittävä reliefi, jonka palauttamista Frihetskrigets Södra Finlans on vaatinut. Nyt patsaassa lukee vain Vapautemme puolesta, mitä se tarkoittaneekaan. Lakonisessa tekstissä on ironian makua.

2 kommenttia:

  1. Näissä kiveen hakatuissa muistomerkeissä on ihan oma tunnelmansa, aikansa poliittista korrektiutta mutta myös pyrkimyksiä kuvastava. Kiveyksen kulmaan voisi hyvin pystyttää pienen opastaulun ja siihen tämän kirjoittamasi selostuksen.
    Hangosta jonkun matkaa maantietä mantereelle päin on omanlaisensa, neuvostotyyliin pystytetty Isänmaallisen sodan muistomerkki, huomaamisen arvoinen sekin.

    Jacob Söderman on mennyt vertaamaan filosofi Himasta Pekka Kuuseen, hm?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuren isänmaallisen sodan muistomerkin läheisyydessä lepää 400 fasistien tappamaa sankarillisisesti taistellutta neuvostosotilasta.

      Pekka Kuuseen, hm. Pekka Kuusi ei kumminkaan istunut juovuksissa pelkissä kalsareissa Espalla. Ehkä eroja on muitakin. Etunimi on sama. Kirjahyllyssäni on edelleen Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka, vertaansa vailla.

      Poista