keskiviikko 8. lokakuuta 2014

syksy on

4 kommenttia:

  1. Pisteaita, kiva nimitys, mistähän tuokin tulee?

    hh

    VastaaPoista
  2. Terve taas. Vanha kansa puhui pistoaidasta, mikä antaa jo konkeretiaa. Vanha nykysuomen sanakirja tuntee kyllä pisteaidan, millä tarkoitetaan aitaa, jonka muodostavat pystyyn lyödyt, vitsaksien yhdistämät seipäät ja vinoasentoiset aidakset, mutta luulen, että lähdesana on pistoaita, jota kirja ei tunne.

    Pystyyn lyödyt muuttuu helposti pystyyn pistetyiksi, mistä päästäänkin pisteaitaan.

    Pistoaidasta tulee mieleeni puusta leikattu pistoke, joka työnnetään maahan juurtumaan. On myös teräväväkärkinen pistoase ja kärkeensä suippeneva pistosaha. Heinäseipäitäkin on käytetty aidanseipäinä ja aidaksina.

    Seipään maanalainen kärki tervattiin tai hiillostettiin lahoamisen estämiseksi. Olen seurannut tuollaisen aidan valmistamista Kaavin Telkkämäessä ja miehet antoivat sille 25 vuoden takuun.

    VastaaPoista
  3. Joo, terve vaan. On ollutkin ajatukset kiinni monenlaisissa etten ole malttanut kommentointeihin juuri ryhtyä vaikka käynkin kuviasi aina kurkkaamassa.

    Olen noista aidoista aina pitänyt, niissä on sitä mitä Paavolainen kutsui 'Aunus harmaasilmäksi', voisiko sanoa suomalaista pastoraalia. Gallénilla on pieni nuoruudentyö aiheesta 'lampaita pisteaitojen reunustamalla tiellä'. Se jäi verkkokalvolle ja suosikiksi jo lapsena. Niinhän monasti on, että nuoruuden rohkeudella voi syntyä raikasta jälkeä. Kuvan tapaisessa pitkässä haassa olen pelännyt vapaana laukkaavaa hevosta. Kova jytinä siinä lähtee kavioista. Onneksi oli isä mukana.

    Pitkään noita aitoja näkikin, usein rautalangalla korjattuina. Nyt ne ovat lahonneet pois tahi jos ovat niin museotavarana ja turistihoukuttimina. Piikkilanka kävi muuallekin kuin juoksuhautoihin.

    No, ei ole enää lampaitakaan.

    hh

    VastaaPoista
  4. Olen lukenut jostain, että paikoin on vielä runsaasti metsissä piikkilankaa, johon riista kompastelee. Osa on kerätty pois ja pyörä- ja metsäretkilläni olen nähnyt ruosteisia kieppejä puiden oksilla. Suomessa on vanha aitakulttuuri. Ruotsinaikainen laki määräsi aitaamaan pellot, jottei vapaana liikkuva karja pääse veljelyksille. Piikkilanka ei oikein sovi rauhanaikaiseen aitaamiseen.

    VastaaPoista