lauantai 29. maaliskuuta 2014

pyhä lehmä ojassa

Lapsilisien leikkaaminen varallisuuden mukaan on porvareille liian kova luu. Lapsilisäjärjestelmä hyväksyttiin 1948 eräänä taloudellisena kannustimena perheiden lapsiluvun lisäämiseksi sodanjälkeisessä Suomessa ja se on jäänyt subjektiiviseksi oikeudeksi ilman perheen tulojen tarkistamista. Köyhimmät perheet saivat jonkin aikaa lapsilisän ohessa perhelisää.
Kun lakia sorvattiin, porvarit katsoivat, että kyseessä oli niin mittava tulonsiirto, että sen tuli koskea kaikkia lapsiperheitä tuloista riippumatta. Kokoomuksen Petteri Orpo on jo veisannut vanhan virren siitä, että varakkaat perheet hyvinä veronmaksajina antavat takaisin sen minkä saavatkin, muka. Miksi se raha on sitten niin tärkeää saada. Ei ole myöskään mukavaa tehdä viranomaisille tiliä tuloistaan. Monet kerryttävät lapsilisillä pesämunaa lapsilleen.

On maita, joissa lapsilisää maksetaan perheen arvioidun varallisuuden mukaan. Meillä on lapsellisia raharikkaita, joilla ei ole verotettavaa tuloa ollenkaan tai vain vähän. Sitten tietenkin pitäisi katsoa muu varallisuus, josta tieto saattaa olla viranomaisen ulottumattomissa. Ennen oli irtolaislakiin perustuvaa huoltopoliisitoimintaa. Pitäisiköhän virka perustaa uudelleen erilaisella toimenkuvalla.

Siihen aikaan, jolloin lapsilisiäkään ei maksettu suoraan edunsaajien tilille, niitä jäi lunastamatta aika paljon, siinä missä pieniä veikkausvoittojakin, ja rahat palautuivat takaisin valtiolle. Määrää en muista, mutta ei se minun arvioinnissani mitätön summa ollut. Nykyisinkin pieniä lunastamattomia lottovoittoja kertyy vuosittain kymmenisen miljoonaa euroa. Mikään laki ei tietenkään vaadi anomaan lapsilisää.

etsien löytyi

Tuossa ovat nököttäneet tuntimäärin toisiaan vahtien.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

viikon luontoelämys

Toukomettiset huhuilevat kiivaasti.

torstai 27. maaliskuuta 2014

hevoset ja sinä

Ars Fennica -palkinnon ovat saaneet taiteilijapari Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen. Palkinnon suuruus on 40 000 euroa. 

En tiedä, millaisia heidän teoksensa ovat, mutta Yle.fi:n välittämän uutisen mukaan he tekevät yhteisöllistä mediataidetta. Televisiossa näytettiin hyppeleviä lapsia, jos oikein näin. 

Äskettäin radiossa haastateltiin performanssitaiteilijaa, jonka teos on muodoltaan hevosen valjastaminen ja riisuminen valjaista. Ei siinä vielä mitään. Metsien miehet ovat osanneet homman silmät ummessakin, mutta heiltä on puuttunut valjaiden käsittelyn filosofia.

Taiteilija (kuka lie, nainen), kertoi, että kun hevonen valjastetaan, se joutuu alisteiseen asemaan, mutta kun valjaat riisutaan, se vähä vähältä lähenee luonnollista hevoisuuttaan, kunnes on kokonaan vapaa valjasikeestään.

Taiteellisesti mieluisampi minulle on M. A. Nummisen laulama Hevoset ja minä ja erityisesti hänen esittämänsä Jenkka Hevosen puhdistamisesta.  

https://www.youtube.com/watch?v=xskN5IApXdQ 

(Kuvan otti Ville)

tiistai 25. maaliskuuta 2014

maanantai 24. maaliskuuta 2014

taide

Nämä parhaasta päästä olevat maalaukset eivät ole saaren taiteilijaresidenssistä, vaan peruskoulun ala-asteelta.

vesille

Nyt eivät jäät estä vesillepääsyä pääsiäisenä, jolloin on ensimmäinen saaren kesäasukkaiden tuloryntäys. Kuvakriitikoille haluan kertoa, että vasemmassa laidassa olevan rakennuksen asento ei ole optinen virhe.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

polku

Tässä Jurmon kalastajat pitivät paattejaan suojassa tyrskyiltä, kun vettä oli vähän enempi. Puut ovat saaren asukkaiden istuttamia.

huilaillen

Muistojen bulevardin rallissa sanotaan, että kevät toi rakennuksille muurarin, maalarin, hanslankarin ja rannoille hampparin. Nyt on Schengenin sopimuksen myötä repertoaari laajennut. Tässä ei sentään revitä enkeliteipillä kasattua kurttua.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

rantaelämää

kahvilaelämää

Junassa ei ollut automaattikuulutusta, mutta konnari ilmoitti jämäkällä länsimurteella: "Tullaan koht turkku". Oivalsin melko pian, mitä tarkoitettiin. 

Turussa ei ole paremman väen näyteikkunakahvilaa, kuten Helsingissä Bulevardin Ekberg, mutta kadulle mahtuu näytille, kun sää sallii.

Jotain outoa on näkymässä. Missä miehet?

uusvanha

perjantai 21. maaliskuuta 2014

krimiturkki

Koska en ole kansainvälisen oikeuden, Venäjän enkä Putinin asiantuntija, en todellisesti pysty tuomitsemaan enkä puolustelemaan ns. Krimin tapahtumia. Ylipäätäänkin asiaan suhtaudutaan tavan tallaajien osalta hyvin tunteenomaisesti, jopa russofobisesti. Villakoiran ydin on sekä taloudellinen että poliittinen. EU repii mustan mullan vilja-aittaa toisaalle ja Venäjä taas historialliseen yhteyteensä ja vielä toteutumattomaan Euraasian unioniin. Venäjän toimet Krimillä olivat uskaliaat, mutta hyvin suunnitellut. Ukrainan liittyminen EU:hun olisi enemmän kuin kiusallinen tilanne Venäjän Mustan meren laivastolle. Krimin haltuunotolla Venäjä saattoi estää sen, että vieläkin pahempaa olisi tapahtunut. Krimin autonomisen alueen haltuunotto legalisoitiin muodollisella kansanäänestyksellä ja Venäjän duuman antamalla lailla. Asian sivussa todettakoon, että Neuvostoliiton päämiehet Nikita Hrutshevista alkaen olivat ukrainalaisia (vähävenäläisiä), kuten Raatteentiellä tuhotut venäläissotilaat.


Suomi on ulkoistanut ulkopolitiikkansa, kuten Hannu Taanila juuri radiossa totesi. Niinpä pääministeri Jyrki Katainenkin viittaa puheissaan kansainvälisen yhteisön reaktioihin Krimin tapauksessa, mutta ei kerro, mitä kansainvälinen yhteisö tarkoittaa. Se tarkoittaa lännen rikkaita teollisuusmaita, joiden koalitiossa on selviä taloudellisia ja sosiaali-imperialistisia piirteitä. Missä kansainvälinen yhteisö on piileksinyt, kun Yhdysvallat on kaatanut hallituksia ja harjoittanut terroria maissa, joissa sen taloudelliset edut ja poliittiset intressit ovat olleet uhattuina? Kaikkihan sen tietävät.

Putin käyttäytyy itsevaltaisesti ja koko valtiokokonaisuus on prosessissa, jonka lopputuloksesta ei ole tietoa. Kuunnellessani Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavaisen haastattelua radiosta sain hänen puheestaan käsityksen, ettei lännen pitäisi suosia sellaista finalistista ajattelua, että kehitys Venäjällä johtaisi determinoidusti samaan lopputulokseen lännen kanssa. Yhdyn tähän käsitykseen. Kun Neuvostoliitto hajosi, sanoi Suomi-Neuvostoliitto -instituutin entinen johtaja Valdemar Melanko, että Venäjällä saattaa tapahtua seuraavan viidenkymmenen vuoden aikana mitä tahansa. Vihavainen tähdensi Venäjän historiallisen taustan ja ihmisten asenteiden huomioon ottamista. Hän totesi, että jos Suomessa säädetään laki tasa-arvoisesta avioliitosta, se ei tarkoita sitä, että Venäjä kulkee tasa-jalkaa Suomen kanssa, koska se tässä asiassa on ainakin 20 vuotta Suomea jäljessä.

Katsoin televisiosta aivan uskomattoman ohjelman Pietarin homoseksuaalien vainoamisesta. Suomessakin homoseksuaaleja on pidetty rikollisina ja sairaina, mutta luulisi, että pienentyneessä ja globalisoituneessa maailmassa voisi jo jollakin tavalla puuttua tällaisiin selkeästi räikeisiin ihmisoikeuksien loukkaamisiin, vai onko vain odotettava rauhassa 20 vuotta, jotta homoseksuaaleja lakataan hakkaamasta Venäjällä. Homoseksualismin hyväksyntä ei kyllä ole itsestäänselvyys Suomessakaan.

Lailla maata hallitaan, mutta lailla ei asenteita muuteta.

torstai 20. maaliskuuta 2014

hiekkakulku

vaahtokylpy

sovitus

Hangon merkillisiin muistomerkkeihin kuuluu Sovitus, vuoden 1918 kansalaissodan torso, jonka rintakehään on naputeltu nyt jo hyvin kulunut vuosiluku, jota on täytynyt värillä ehostaa. En saanut möykkyä kunnolliseen valaistukseen ja jottei minun tarvitse siitä enempää sanoa, annan puheenvuoron Alastomalle kriitikolle vuodelta 2011:

Julkista taidetta 44: Retki Hankoon Lauantaina 23.7. teimme retken Hankoon käydäksemme kahvilla sieltä citykesämökin vuokranneen ystäväpariskuntamme kanssa. Kahvittelun ja uimisen lisäksi tuli nähtyä muutama aika outokin veistos. Raatihuoneen puistossa niitä oli oikein kaksin kappalein. Catharina Kajanderin (s. 1945) Sovitus (2008) paljastettiin tämän vuoden vappuna: Kyllä veti sanattomaksi! Kauempaa katsoen luulin, että kyseessä on "vain" melko tavanomainen torsoveistos, jota joku irvileuka oli mennyt töhrimään. Mutta totta se oli. Taiteilijan itsensä mukaan veistos kuvaa "pienen ihmisen avuttomuutta suurten tapahtumien pyörteessä". Kyse on siis kansalaissodasta, jossa taiteilijan äidinisä menetti henkensä vankileirillä, minkä seurauksensa hänen äitinsä joutui huostaanotetuksi. Tarina on tietenkin kauheaa inhimillistä tragediaa, mutta veistos ei sitä onnistu välittämään – ei myöskään nimensä mukaisesti mitään sovitusta. Se on vain eriskummallinen, outo, jopa vähän hassunkurinen.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

vapautemme puolesta

Kuvassa on Hangon vapaudenpatsas, jonka kyljessä luki aikoinaan suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi: Saksalaiset joukot nousivat maihin Hangossa huhtikuun 3 päivänä 1918 auttamaan maatamme se taistelussa vapautemme puolesta. Vielä myöhäisiin aikoihin todistakoon tämä kivi kiitollisuuttamme. Hangon vuokra-aikana neuvostoliittolaiset purkivat muistomerkin, mutta suomalaisten saatua alueen takaisin hallintaansa muistomerkki pystytettiin uudelleen ja sen kylkeen lisättiin kolmella kielellä: Vihollinen häpäisi ja tärveli kiven vv. 1940-41. Se pystytettiin uudelleen v. 1943 todistamaan kiitollisuutemme järkkymättömyyttä. Patsaassa oli alunperin Bertell Nilssonin tekemä saksalaista sotilasta esittävä reliefi, jonka palauttamista Frihetskrigets Södra Finlans on vaatinut. Nyt patsaassa lukee vain Vapautemme puolesta, mitä se tarkoittaneekaan. Lakonisessa tekstissä on ironian makua.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

tornien kaupunki

Ei ole Tallinna.

sivistyksen etuvartio

Kirjoilla on lukijansa - ja polttajansa.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

luonto ensin



Saariluontoa karuimmillaan. Musta surma on hävittänyt saaren rupikonnat. Paikalla sijaitsi aikoinaan armeijan passitalo, joka saaren vapauduttua toimi majoitusrakennuksena. Ylhäällä on linnoituksen viimeisen komendantin entinen virkatalo, jossa toimii kesäkahvila.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

liittyiskö liittoon

Kansanedustaja Pertti Salolainen jatkaa kansanedustaja Ilkka Kanervan julkisuudessa aloittamaa taisteluvirttä veisaten, että Kokoomuksen mielestä Suomen turvallisuus vahvistuisi, mikäli Suomi liittyisi Naton jäseneksi. 



Näitä vaatimuksia on kuultu ja kuultu, mutta ei ole järkeenkäyvästi kerrottu, millainen vaje Suomen turvallisuudessa Natoon liittymisellä poistuisi. Vähän minua ihmetyttää Salolaisenkin into päästä mukaan Yhdysvaltain johtamaan sotakoneistoon ja sitä myöten oikeisiin sotiin demokratian ja yksilön vapauden edistämiseksi. Nato huolehtii toimintaohjelmansa mukaan jäsenmaittensa turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti ja viime vaiheessa sotilaallisesti. En soisi Suomen liittoutuvan tällaisen toimijan kanssa. Kokoomuksen sotaratsujen kuopimiselle ja hirnahduksille on antanut pontta Ukrainan tapahtumat. Haluaisin kyllä tietää, onko Natoon liittyminen todella kokoomuspuolueen jäsenistön puolueohjelmassa ilmaisema kanta, vai puhuvatko herrat sittenkin omiin nimiinsä. En muista puheenjohtaja Kataisen ilmaisseen julkisesti tätä Salolaisen ilmoittamaa Kokoomuksen -mielestä kantaa. Ehkä hän on viisaasti vaiennut tai sitten minulta on mennyt jotain ohi.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

marsilaiset hyökkäävät

Ent. ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) "väläyttää" Suomen ja Ruotsin välistä "puolustusliittoa". Keitä vastaan Suomen pitäisi Ruotsin kanssa puolustautua? Marsilaisetko tänne hyökkäävät?

maanantai 10. maaliskuuta 2014

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

pohjoisranta

Luotsiaseman lopettamista on odotettu pelolla ja vavistuksella, mutta luotsinnoutopaikkana saari on luvattu pitää.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

hylky

Romua, joutsenia, sorsia.

perjantai 7. maaliskuuta 2014

kivet

Merivesi on poikkeuksellisen alhaalla, mutta jo nousemaan päin. Tuuli on pysytellyt etelän ja lounaan suunnalta. Ennen ajateltiin, että Suomikin pysyy asuin- ja viljelyskelpoisena Golf-virran ansiosta, mutta kyllä se johtuu etupäässä lounaisista ilmavirtauksista, jotka ovat tänä vuonna ryöpyttäneet Brittein saaria rajummin kuin 125 vuoteen.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

nupullaan

Talventähti

tiistai 4. maaliskuuta 2014

luotsaus

Saaren majakalla ei ole olennaista merkitystä merenkulun turvallisuudelle, mutta luotseilla on kysyntää. (Vain sorsa lentää aurinkoon.) Lintujen kevätmuutto on alkamassa. Armeija on suojannut alueensa panssari- ja piikkilanka-aidoin.

maanantai 3. maaliskuuta 2014

sataman valot

Jurmo

sumua klo 6 ip

Laiva ei kulkenut kolisten jäissä, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta, jolloin rahtialukset saattavat nököttää jäiden saartamina. Ilmastonmuutoksella on turhaa taivastella, sillä se alkoi jo hamassa luomisessa. Nyt vain on opittu tekemään rahaa sillä. Sumu jatkuu yhä ja laivojen sumutorvien törinä.

linjalaivassa

lauantai 1. maaliskuuta 2014