lauantai 5. joulukuuta 2015

sääennuste

Itsenäisyyspäivänä on tuulista.

8 kommenttia:

  1. … ja sateista. Ehkä täytyy jättää soihtukulkueet väliin? hh

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja nyt upseerien malja. Herrat, meidän tiemme on selvä. Me olemme armeijan selkäranka. Meidän mukanamme Suomi seisoo tai kaatuu. Horjumatta sinne minne Marskin miekka viittaa tien.

      Poista
    2. Heh, miekalla viittoilevaa kuvaa Marskista en ole tainnut nähdä. Jännetuppitulehdusta ranteessa? Hyökkäys menikin sitten pitkäksi.

      Poista
    3. - - -

      Me tahdomme suureksi Suomenmaan,
      me voitamme vastustajan
      ja Vienanlahdesta Laatokkaan
      me piirrämme miekalla rajan.
      Se meidän on veljinä velvollisuus,
      tää veikot on tunnussana:
      Suur-Suomelle aamu on koittava uus
      viel' untakin kirkkaampana.

      - - -

      Kohta alkaa elokuva yhden konekiväärikomppanian ulkomaanmatkasta.

      Poista
    4. Todella, millaistahan olisi Suomen olo ollut Itä-Karjalan ja Kuolan omistajina, Saksa isäntänä? Uskalsivatko Ryti et kumppanit viedä ajatusta loppuun saakka? Tästä on aika vähän kuultu. Ajattelivatko alussa että katsotaan sitten kun sen aika on! Vai oliko tunnettu Jutikkalan skenaario "Suomen aluevaatimuksista" vain propagandaa kuten hän myöhemmin antoi ymmärtää?

      Poista
    5. Ajatus Suur-Suomesta oli tieteellisen historiantutkimuksen mukaan pystytty aika laajalti propagoimaan ns. tavallisenkin kansan keskuuteen.

      ”Me marssimme taas - rajat ratkeevat alta
      kuin kahleet silmukka silmukalta.
      Päin Äänisjärveä, Vienanmerta
      me ryntäämme myrskynä, vuotaen verta”

      Yrjö Jylhä: Päin Äänisjärveä, Vienanmerta (1941)

      Sosialidemokraattisen itärajaekspertin, Väinö Voionmaan, mukaan ehjä maantieteellinen kokonaisuus muodostuisi, jos itäraja kulkisi linjalla Suomenlahti - Neva - Laatokka - Syväri - Äänisjärvi - Äänislahti - Vienanmeri - Kuolan niemimaa - Kalastajasaarento - Nautsi.

      Voionmaan näkemys geologisesti ehjästä Suomesta ei kuitenkaan perustunut sotilaspoliittisiin tavoitteisiin. Mielipiteiltään hän läheni kuutosia ja ajoi irtaantumista sodasta puolueensa hiljaisessa oppositiossa. Hän ajatteli, että rajoja voitaisiin siirrellä rauhanomaisin vaihtokaupoin ja että vallankumouksen jälkeinen Venäjä olisi suosiollinen uuden maantieteellisen Suomen luomiseksi. Hän käsitteli asiaa 1919 julkaistussa teoksessaan Suomen uusi asema. Valitettavasti kirja hävisi minulta jossakin muutossa.

      Poista
  2. Meillä myrskyää jo, ja sade alkoi puolen päivän aikaa.

    VastaaPoista