sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

paatit

Suurin paatti painuu Tukholmaan, muut Airiston kautta Latviaan, mutta voi olla, että sotalaivalla on muuta tekoa Itämerellä. Tall Ships Racesin purjelaivat ovat tässä jättämässä Suomen ja jatkavat kohti Liettuaa. Yhteensä 96 alusta eri puolilta maailmaa vietti kolmisen päivää Turussa. Lähtö Suomesta huipentuu purjeiden paraatiin, Parade of the Sailsiin, Airistolla. Turussa ei juuri purjeita nähty, vaan alukset kulkivat konevoimalla.

kirkko ja legenda

Nousiaisten nykyinen kirkko rakennettiin legendan mukaan paikalle, johon Suomen ensimmäinen piispa Henrik 1150-luvun puolivälissä haudattiin. Kirkko on rakennettu 1400-luvun alulla. Piispa Henrikin pyhimyskultti, johon liittyvät Surmavirsi ja Pyhän Henrikin legenda, kehittyi 1200-luvulla ja Nousiaisten kirkko muodostui pyhiinvaelluskohteeksi.

Kirkon tilalla tai sen vieressä lienee ollut useita puukirkkosukupolvia 1100-luvulta lähtien. Puukirkko oli Suomen piispanistuimen paikka varhaiselta keskiajalta lähtien ja siirtyi Aurajoen Koroisiin 1229 ja sieltä Turun tuomiokirkkoon noin vuonna 1300. Koroisissa on kirkosta jäljellä vain kirkonpaikka, rakennusten pohjia ja erinäisiä puolustusrakennelmia.

Nousiaisten kirkko on sisältä monien muutosten jäljiltä omituisen moderni. Kirkonoppaan edessä on kirkon merkittävin kalleus, Piispa Maunu II Tavastin 1429 lahjoittama, mustaa belgialaista kalkkikiveä oleva sarkofagi, joka on päällystetty messinkilaatoilla, joihin tehdyt kaiverruspiirrokset kuvaavat piispa Henrikin elämää ja ihmetekoja. Lahjoitusvuodesta saattaa päätellä jotain kirkon valmistumisajankohdasta.

Kirkossa on Pyhää Henrikiä esittävä suurikokoinen puuveistos, jossa Lalli on hätää kärsimässä.

Alimmassa kuvassa oleva pappila on rakennettu 1890, mutta valistuneen arvelun mukaan samalla paikalla on sijainnut pappila jo 1200-luvulta lähtien.

lauantai 22. heinäkuuta 2017

ryysis

perjantai 21. heinäkuuta 2017

suomi 100

Näitä peltoja kynteli taattoni mun ja kynteli taattoni taatto.

tall ships races turuusa

Mastojen metsä ja venäläiset meripojat jäätelöllä.

kävykäs

Mannerheimin satavuotispäivän muistoksi Askaisiin istutettu kuusi kantaa hyvän käpysadon.

torstai 20. heinäkuuta 2017

ohra jo maitojyvällä

Ohra ei ole hyvä leivontavilja, koska siitä puuttuu sitkoaines, mutta oluen raaka-aineeksi se sopii erityisen hyvin. Niinpä humalaisesta saatetaan sanoa, että hänellä on ohranjyvä silmässä. Maamme kuuluisin mallasohran viljelijä aikanaan oli valtioneuvos, raittiusmies Johannes Virolainen, joka sanoi juovansa pullollisen viinaa, jos Neuvostoliitto palauttaa Karjalan.

kartanon kappelikirkko

Askaisten kirkon tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se on rakennettu samalla paikalla olleen puisen kirkon tilalle ja sen nykyinen ulkoasu on peräisin kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Flemingin teettämästä uudistuksesta vuodelta 1653.  Fleming oli Louhisaaren kartanon omistaja ja kirkko rakennettiin kartanon kappelikirkoksi. Kellotapuli valmistui vasta 1779 kirkonrakentaja Mikael Piimäsen johdolla.

Mannerheimit omistivat kartanon Flemingien jälkeen. Suvun aikana kirkkoon johti kahden kilometrin mittainen suorakulmion muotoinen koivukuja. Kirkkoväen saapuessa tienmutkaan, kilometrin päähän kirkosta, aloitettiin palvelijan antamasta merkistä kirkonkellojen soittaminen.

 Hautausmaalla on Mannerheim-suvun uusklassinen, vuodelta 1823 oleva Carl Ludvig Engelin suunnittelema hautakappeli. Kirkon lattian alla on Louhisaaren kartanon 1400-luvun puolivälistä vuoteen 1792 asti omistaneen ja kartanolinnan rakennuttaneen Fleming-suvun hautaholvi ja Carpelan-suvun hautakammio, joka ei liity kartanon henkilöhistoriaan.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

kartanolla katseltua

Suomen satavuotinen itsenäisyys tuntuu henkilöityvän C. G. E. Mannerheimiin. Näissä kuvissa ollaan Askaisten Louhisaaren kartanolla, Mannerheimin lapsuudenkodin elinpiirissä, jossa kartanon sivurakennusta kohennetaan juhlakuntoon. Jätin museokierroksen väliin ja menin tutustumaan Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitteilla olevaan valistusajan ihanteiden mukaiseen puutarhaan, jossa kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja ja puutarhan symmetrinen, hyvin järjestetty ja esteettinen. Pehr Kalm oli aikoinaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies, Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori. Puutarhan kasvit ovat peräisin kaarinalaisesta Pukkilan kartanosta. Tarhalle koittanee tulevaisuudessa uusi kukoistuksen aika. Keskellä viheriötä tapittaa Carl Gustaf Emilin leikkimökki, joka kelpaisi minulle hyvin rantamökiksi.

torstai 13. heinäkuuta 2017

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

vihreä valo

kukoistus kuorestaan

Kotomaamme koko kuva ja sen ystävälliset äidinkasvot kohenivat, kun EU-rahalla päästiin rakentamaan perinnemaitokoppeja tienahteisiin. Enää lehmät, aidat, ladot ja pirtinpolulla asteleva emäntä puuttuvat. Alemmassa kuvassa oleva maitotilan päärakennus näyttää aidolta. Maitokopin emäntä pyrkii olemuksellaan aitoon maalaisuuteen.

rauniolinna

Kuusiston piispanlinna oli Suomen katolisten piispojen linna Piikkiönlahden rannalla Kuusistossa, nykyisen Kaarinan kaupungin alueella. 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa perustettu linna oli pystyssä vuoteen 1528, jolloin se purettiin Kustaa Vaasan käskystä katolilaisuuden hävittämiseksi Suomesta. Linna rakennettiin alunperin saareen ja sen vedenalaisena varustuksena oli 3000 pystyyn juntattua tukkia. Alla on havainnekuva siitä, millainen linna loistonsa päivinä todennäköisesti oli.

torstai 6. heinäkuuta 2017

punainen puukirkko

Merimaskun nykyinen kirkko on valmistunut 1726 ja on maamme kuudenneksi vanhin käytössä oleva puukirkko. Kirkkoa on sisältä uudistettu; penkit eivät ole alkuperäiset, mutta lattialankut ovat. Seinien pystylaudoitus on 1850 maalattu marmoripintaa jäljitellen. Minusta tulos ei ole häävi ja se on muutenkin puukirkkoon sopimaton. Kirkko on ulkoa hyvin kaunis. Kuvassa kellotapuli jää lehvästön taakse. Seiskarista kotoisin oleva isoäitini äiti haudattiin Merimaskun kirkkomaahan 1940, mutta hauta on jo kierrätyksessä.

maanantai 3. heinäkuuta 2017

sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

kirkonmäellä

Sarjassamme saariston punaisia puukirkkoja on vuorossa 1792 rakennettu Kuusiston kirkko Kuusiston saarella, järjestyksessä toinen; ensimmäinen, rappeutumisen takia purettu, oli vuodelta 1653. Kirkko on avoinna vain tapahtumien aikaan ja vierailuni kirkonmäellä ei ollut ovet aukaiseva tapahtuma. Vuodelta 1763 olevan kellotapulin kellossa lukee Gloria in excelsis Deo (Kunnia Jumalalle korkeuksissa).

rypsipellon pientareella

lauantai 1. heinäkuuta 2017

tuhkasta

Angelniemen kirkkomaan tuhkansirottelupaikka on kesäkukille antoisa.

orvokit ja kesäheinät