perjantai 26. toukokuuta 2017

kukei

torstai 25. toukokuuta 2017

meditaatiot

Meditaatio on harjoitus, jossa yksilö kehittää sisäänpäin kääntyneen itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, tai harjoittaa erilaisten tietoisuuden tilojen saavuttamista.

(Kuvat eivät kestä enempää suurentamista).

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

kalapojat

Tytöt kalaostoksilla.

tiistai 23. toukokuuta 2017

ja helena soittaa

vaahterat

vaahterat karistavat kukkansa
kesä on mennyt

 (Paavo Haavikko)

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

kaatuneet

Salo-Uskelan Sankarihauta-alueen on suunnitellut professori Aulis Blomstedt. Ristien alla lepää 161 vainajaa. Heidän yhteisenä muistomerkkinään on vanhan kellotapulin alaosa, jonka yllä kohoaa lehtiköynnöksen koristama risti. Kellotapuli on peräisin 1400-luvulla rakennetusta Pyhän Annan kappelista, joka 1800-luvulla purettiin uuden kirkon rakennusaineiksi. Muistomerkin sisällä on kuvanveistäjä Sakari Tohkan suunnittelema suuri pronssikello, jota kiertävät Goethen säkeet murhenäytelmästä Faust: "Yksin jää et, kussa lietkin, sillä sinut tuntenemme. Käymään tummat tuonen tietkin sua saattaa sydämemme."

Yllä oleva teksti on suoraan seurakunnan sivulta. Kuvassa olevasta kellotapulista ei saa selvää käsitystä, koska siitä on näkyvissä vain osa. Sankarihaudat jäävät takavasemmalle.

Luterilaisen kirkon Turussa meneillään oleva viihdetarjonta on saanut 10 000 ihmistä liikkeelle.

lauantai 20. toukokuuta 2017

luuhuone?

perjantai 19. toukokuuta 2017

marjatta ja muut

Uskelan kirkon hautausmaan vierellä on Ben Renvallin Wäinö Aaltosen hengessä veistämä  Marjatta-hahmo Elias Lönnrotin Kalevalasta. Veistos on luonnosmainen, mutta näyttäisi yhdistyvän teoksen viimeisen luvun säkeisiin:

 "Pesi pienen poikuensa, kääri kääreliinahansa;
otti pojan polvillensa, laittoi lapsen helmahansa."

Marjatan oli käynyt höpsästi syötyään puolukan. Hän synnytti pojan, josta tuli Karjalan kuningas. Väinämöinen joutui väistymään, mutta lähtiessään hän julisti vaskivenheestään:

"Annapas ajan kulua, päivän mennä, toisen tulla,
taas minua tarvitahan, katsotahan, kaivatahan
uuen sammon saattajaksi, uuen soiton suorijaksi,
uuen kuun kulettajaksi, uuen päivän päästäjäksi,
kun ei kuuta, aurinkoa eikä ilmaista iloa."

- - -

Alempien kuvien veistoksista voi vain sanoa, että ajatus on varmaan ollut hyvä toteutuksesta huolimatta.

torstai 18. toukokuuta 2017

uskelan kirkko

Uskela kuuluu nykyisin Saloon. Kirkko on valmistunut 1832 C. I. Engelin piirusten mukaan, mutta sillä on edeltäjiä 8oo vuoden ajalta. Kävin turhaan rynkyttämässä oven ripaa. Ilahduin tulppaaneista.

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

valkovuokot

Laulussa "Kun taasen kevät saa" on Usko Kemppi pörissyt omiaan. Sammalmätäs ei ole valkovuokkojen luontainen kasvualusta, koska ne leviävät juuriston avulla. Ehkä saattaa hyvällä tahdolla hyväksyä metsätuulen, sillä puhutaanhan merituulestakin, mutta mieleeni tulee väistämättä Kari Rydmanin laulu, jossan "vain metsässä tuulee", ikään kuin puut aiheuttaisivat tuulen. Usko Kempin mukaan po. metsätuuli kertoo kuinka lähteellä keijut karkeloi ja kuinka kesäyössä noin sirkkain viulut soi ja kuinka valkovuokot katoaa kun syksyn alle hiljaa nukkuu maa. Keijuihin en ota kantaa, mutta sen voin kirjatiedon perusteella sanoa, että valkovuokko on varhainen, lyhytaikaisesti kukkiva, jonka maanpäällinen osa kuolee kokonaisuudessaan jo ennen kuin kesäyössä noin sirkkain viulut soi.

tuulenviri

tiistai 16. toukokuuta 2017

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

ilma-alus

Säätyypin muutos lähenee hellerajaa, kunhan ensin perunat saavat vettä.

toinen jurmo

Brändön Jurmoon pääsee kymmenessä minuutissa tästä nimenomaisesta paikasta. Toinen, kuuluisampi Jurmo, sijaitsee Korppoon saaristossa.

lauantai 13. toukokuuta 2017

"vikke"

perjantai 12. toukokuuta 2017

kylpylä

maanantai 8. toukokuuta 2017

kirkonpaikka

Kustavin vanhin kirkkorakennus oli Vartsalan saaressa sijainnut Pyhän Johanneksen kappeli, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1554, mutta lienee pystytetty jo aiemmin keskiajalla. Kappeli mainitaan mainittuna vuonna Mikael Agricolan laatimassa saaristokirkkojen omistusluettelossa. Kirkko purettiin 1783 ja tapuli myytiin Brändön kirkolle. Kirkkomaan ympärillä on lautakatteinen hirsiaita, jota tervan tuoksusta päätellen pidetään edelleen kunnossa. Kirkon peruskivet ovat vielä näkyvillä. Muistokivessä on maininta kirkon purkamisesta ja seuraava teksti: ”Herra opeta minua ajattelemaan loppuani ja mikä minun päivieni mitta on.” Muistokiven taakse on pystytetty metallinen aurinkoristi.

( Kustavin Kunnaraisista löytyy toinen hirsiaidalla ympäröity kirkkomaa, jolla on sijainnut Pyhän Jaakobin kirkko. Kirkon paikalla olevassa muistokivessä on teksti: "Vuonna 1676 Jaakon päivänä 25.7. vihittiin tälle paikalle Pyhän Jaakobin kappeli ja kirkkomaa. Levätköön rauhassa ne vainajat, jotka tähän pyhään paikkaan ovat haudatut. Jeesus Kristus Vapahtajamme on meidät viimeisenä päivänä herättävä". Tämäkin kirkko purettiin ja käytettiin Kustavin nykyisen kirkon tarpeisiin. Kunnaraisten kirkkomaasta minulla ei valitettavasti ole nyt kuvia.)

kustaan kirkko

Keskiajalla, nykyisen Kustavin saarten kuuluessa Taivassalon pitäjään, oli Vartsalan saarelle rakennettu Pyhän Johanneksen kappeli. 1676 valmistui Kunnaraisten kylään Pyhän Jaakobin kappeli, jonka rappeuduttua rakennettiin  kuningas Kustaa III luvalla uusi kirkko Kivimaan kylään. Vanhat kappelit purettiin ja P. Jaakobin kappelin hirret ja laudat siirrettiin Kivimaalle. Kirkko pystytettiin ja vihittiin käyttöönsä v. 1783. Saarten asukkaat kuuluivat nyt samaan kappeliseurakuntaan, joka sai nimekseen Kustavi, ruotsiksi Gustavs kuningas Kustaa III:n mukaan. Kirkon esineistö on suurimmaksi osaksi vanhoista kappeleista. Osa esineistöstä on Seiskarista, jonka asukkaat siirrettin Suomenlahden ulkosaaresta evakkoon Turun saaristoon. Kirkon karun ulkokuoren sisällä on intiimi, kaunis tunnelma. Volter Kilven hauta on Kustavin kirkkomaalla. Isoisäni isän hauta on käytetty uudelleen.

Yläkuvassa olevan puisen ristiinnaulitun alaosassa on vuosiluku 1706. Ristin yläosaan on maalattu kursiivilla latinankielinen teksti

Memoria Crusifixi
grucifgat in nobis
omne peccatum. 

Ristiinnaulitun muisto ristiinnaulitkoon meissä kaiken synnin.

Alttaritaulun alaosaan on maalattu latinaksi

Ego wir dolorum.

Minä olen kärsimysten mies

torstai 4. toukokuuta 2017

parveke

Parveke on rakennuksen seinästä ulkoneva – yleensä aidattu – tasanne, jonne tavallisesti johtaa ovi rakennuksen sisältä.

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

voi kukkaa

maanantai 1. toukokuuta 2017

fi-sport

torstai 27. huhtikuuta 2017

veteraanin hauta

Anders Edvard Ramsay, kuopiolaissyntyinen suomalainen Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut jalkaväenkenraali, on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Hänen haudalleen pystytettiin vuonna 1879 Robert Stigellin veistämä muistomerkki, jonka suuri graniittilohkare on muotoiltu muistuttamaan Pietarin kuuluisan Vaskiratsastaja-patsaan jalustaa. Stigellin teoksista ehkä kuuluisin on Helsingin Tähtitorninmäen Haaksirikkoiset.

ida

Väinö Aaltosen käsialan tunnistaa helposti, muustakin kuin naisveistosten paksuista sääristä. Jos mielipidettäni kysytään tästä Ida Albergin hautareliefistä, niin sanonpa vain, että aina ei voi onnistua.

tiistai 25. huhtikuuta 2017

"maa maahan jää

mutt' henki taivahalle."

Kuvassa Pyhän Eliaan kirkko Helsingissä Hietaniemen hautausmaalla.

maanantai 24. huhtikuuta 2017

valoa kohti

Riemutohtori Topeliuksen haudalle Hietaniemen hautausmaalle pystytettiin vuonna 1905 Walter Runebergin veistämä hautapatsas Valoa kohti, jota olen kuvannut ennenkin, mutta nyt paremmassa valossa kuin varhemmin tänä vuonna. En ole viehtynyt enkelimystiikasta, mutta veistos jalustoineen on uljas.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

hitaat auringot

Triviaalin kevätkuvan otsikko on Väinö Kirstinän toisen runokokoelman nimi ja tarkoittaa leskenlehden kukkia.

lauantai 22. huhtikuuta 2017

omalla vastuulla

Nämä ohjeet löytyvät Hietaniemen ortodoksiselta hautausmaalta. Vastapäätä olevaan luterilaiseen hautausmaahan liittyy hauska tarina. Kerrotaan, että muinoin, jolloin hautausmaita kohtaan tunnettiin pelonsekaista taikauskoa, muuan ylioppilasporukka lähti iltahämärissä pelottelemaan haudankaivajaa. Pojat loikkivat lakanoihin kietoutuneina kaivettavan haudan ympärillä, mutta koska kaivaja ei näyttänyt olevan hiukkaakaan kiinnostunut heistä, he lähtivät pettyneinä kohti kalmiston porttia. Silloin kuului heidän selkänsä takaa haudankaivajan ääni: ”Jaloitella saa, mutta alueelta ei ole lupa poistua.”

perjantai 21. huhtikuuta 2017

idean isä

Tämä mies lausui Ateneumin syntysanat. Theodor Höijer suunnitteli rakennuksen, jonka päätykolmiossa lukee: Concordia res parvae crescunt (Sovussa pienet asiat kasvavat).

risti ja ruusut

torstai 20. huhtikuuta 2017

torso

Terveisiä Hietsun ulkogalleriasta!

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

maanantai 17. huhtikuuta 2017

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

ex ovo omnia

Riemukasta pääsiäistä!

lauantai 15. huhtikuuta 2017