sunnuntai 13. elokuuta 2017

valtakunnallisesti merkittävä

Paraisten keskiaikaisen harmakivikirkon rakennushistoria ulottuu 1200-luvulle, mutta pääkirkko rakennettiin 1300-luvun alulla. Kirkon esineistöstä vanhin on 1200-luvun puolivälille ajoittuva kastemalja. Kirkon alttaritaulu, penkit ja puhujapönttö ovat 1600-luvulta. Saarnastuoli on Amos Anderssonin lahjoittama jäljennös alkuperäisestä, joka on Kansallismuseossa. Kun Kustaa Vaasa 1500-luvulla kartutti kruunun varoja tyhjentämällä katolilaiset kirkot arvoesineistä, hän jätti Paraisten kirkkoon vain  yllä olevan saksalaisperäisen krusifiksin.

Suomen ensimmäinen arkkipiispa Jacob Tengström rakennutti 1819 kirkkomaalle suvulleen hautakappelin, josta näkyy osa ylimmän kuvan oikeassa laidassa.


4 kommenttia:

  1. Oi, tämä harmaakivikirkko on upea ja kauniisti entisöity. Kahden kuvan alttaritauluja on Suomen kirkoissa tosi vähän, lienevät katolista alkuperää?
    Jotain tärkeää nämä vanhat kirkot myös ajastaan kertovat. Liittyisikö se arvoihin, joiden haluttiin kestävän sukupolvelta toiselle.

    VastaaPoista
  2. Kirkko on tosiaan katolilaisen kirkkoarkkitehtuurin helmiä Suomessa. Valkean kalkkikerroksen alta on sentään jotain saatu esiin. Maalaukset ajoittuvat vuoteen 1486. Kustaa Vaasan viemistä esineistä ei ole saatu mitään takaisin. Alttarilaitteen komeine kehyksineen lahjoitti 1666 maaherra Erik von der Linde ja hänen vaimonsa Anna Leijonsköld. Alttarin edessä on likeisen Kuitian kartanon hauta, jossa lepäävät ikiuntaan Klaus Eriksson Fleming (noin 1535–1597) ja Erik Fleming (1517–1548). Kirkosta oli tarkoitus rakentaa Turun tuomiokirkon veroinen, koska se tulisi olemaan Turunmaan laajan saariston hallitseva pyhäkkö, mutta jostain syystä rakennussuunnitelmat eivät toteutuneet. Reilun kivenheiton päässä on Kuusiston piispanlinna, jonka Kustaa Vaasa puratti jokseenkin alkutekijöihinsä.

    VastaaPoista
  3. Komea kirkko, ja alttaritaulu on kauniin erikoinen, samoin saarnastuoli on upea.

    VastaaPoista
  4. Saarnastuoli on upea, mutta jäljennös alkuperäisestä, joka on Kansallismuseossa.

    VastaaPoista