keskiviikko 6. syyskuuta 2017

paattisilta päivää

Paattisten kolmas pyhäkkö, valkoinen puukirkko, vihittiin käyttöönsä 1909. Rakennuskuvaan oli puuston takia vaikeata mahduttaa kellotapulia yhdessä kirkon kanssa, mutta vanhasta lehtikuvasta näkyy, millainen kirkko tapuleineen alunperin oli. Mikko piimäsen rakennuttama kellotapuli on jo vuodelta 1813, varhemman kirkon yhteyteen pystytetty.

Hyvällä tahdolla kirkon sisärakenteista löytyy jugendia, romantiikkaa, empireä ja nikkarihenkeä. Seinien koristemaalaukset tuovat hienokseltaan mieleeni Osmo Rauhalan Pyhän Olavin kirkkoon tekemät kuvat. Lehteripeilien naivistiset koristemaalaukset ovat enimmiltään kiiltokuvamaisia.

Pahoittelen, että alttarikuvassa alttaritaulu jää osittain kattokruunun peittämäksi, mutta kyseessä on jäljennös saksalaisen Ludwik von Hofmannin teoksesta Kristus Getsemanessa. Tätä ennen olen nähnyt jäljennöksen taulusta Lapinlahdella Portaanpään kristillisessä opistossa. Kuvaa on levitetty tauluina ja postikortteina suunnattomia määriä.

Urkujen romanttistyylinen mykkä julkisivu on peräisin kirkon ensimmäisistä uruista ja kätkee taakseen soivan pillistön.

6 kommenttia:

  1. Sievä kirkko.
    Harvemmin näkee kirkoissa kelloa, saati kaappikelloa.

    VastaaPoista
  2. 1600-luvulla astui voimaan määräys, että pappi ei saanut saarnata tuntia kauemmin, minkä vuoksi saarnastuoleihin asetettiin aikavahdiksi tiimalasi, yksi- tai yleensä neliosainen. Tässä kirkossa tiimalasin syrjäytti kaappikello vuonna 1826. Käyvässä kunnossa olevia talonpoikaisia kaappikelloja, ostettuja tai lahjaksi saatuja, löytyy monista kirkoista. Tämä kaappikello ostettiin rahoilla, jotka jäivät yli uuden kirkonkellon hankinnasta.

    VastaaPoista
  3. Myös minun mieleeni tuli jo kuvaa katsellessa Tyrvään kirkon maalaukset.Hieno idea, elävöittää tässä tapauksessa sisätilaa kauniisti. Urkufasadi ja alttaritaulun kehyskin on omaperäisen kaunis.
    Heräsi kysymys tuosta Paattisesta, onko sekin kunnallisesti osa isompaa, Raisiota esim?

    VastaaPoista
  4. Paattinen oli itsenäinen kunta vuodesta 1937 vuoteen 1973, jolloin se liitettiin Turkuun. Paattisten seurakunta perustettiin vuonna 1690 Maariaan kuuluneena kappeliseurakuntana. Nykyisellä kirkonmäellä on ollut saarnahuone jo 1580-luvulla. Mainitsemasi alttarikehys peitettiin 1950-luvun remontissa halltex- ja kovalevyillä ja otettiin esille kirkon entisöinnissä 1983. Joskus järki voittaa.

    VastaaPoista
  5. Ei uskoisi kun katsoo kirkon ulkokuorta, että on näin kaunis sisältä.
    Ihanaa kun pääsee kirkkoon sisälle, itse en aina onnistu olemaan oikeaan aikaan paikalla.

    VastaaPoista
  6. Tavallisesti minäkin olen väärään aikaan oikeassa paikkassa.

    VastaaPoista