torstai 3. toukokuuta 2018

leposaari

Helsingin Kulosaaren hautausmaa perustettiin Iso-Pässi nimiselle saarelle, joka nykyisin tunnetaan tuttavallisemmin Leposaarena. Hautausmaan kahdeksankulmaisen kappelin suunnitteli Armas Lindgren, joka maisen matkansa lopuksi päätyi Leposaaren multiin.

Hautausmaa vihittiin 8. marraskuuta 1925 ja kappeli 20. marraskuuta 1927. Kalmisto perustettiin osaksi Kulosaaren itsenäistä huvilakaupunkia, joka 1946 liitettiin Helsinkiin.

Kappeli on karu mutta kattaa kaiken tarpeellisen. Alttarin yläpuolella oleva krusifiksi on Essi Renvallin käsialaa. Kappelin ulkopuolella on Ben Renvallin suunnittelema, muualle haudattujen muistomerkki, kauniisti sammaloituneen kiven kyljestä ylöspäin ponnahtava kyyhkysparvi. Kilpikaarnainen mänty muistomerkin vierellä on taideteos luonnostaan.

Hautuumaan muistomerkkien joukossa on myös Wäinö Aaltosen tyttöä ja tyttöenkeliä kuvaava pronssivalos.

Vuosina 1927–1934 Ben Renvall toimi Aaltosen apulaisena, viimeksi tämän uudessa Kulosaaren ateljeessa, joka jäi tielinjauksen alle. Muistan ihmetelleeni, miten ateljeerakennus oikein pysyi tiekaivannon reunalla. Sen säilyttämisestä keskusteltiin turhaan.

Ben Renvall on veistänyt Leposaaren hautausmaalla sijaitsevan Kuoleva Soturi -sankaripatsasreliefin, joka jäi uupumaan tämänkertaisen matkan kuvastosta.

Tämän Helsingin pienimmän hautausmaan hautapaasiin on hakattu aimo annos kansakuntamme historiaa. Ensimmäinen saareen haudattu oli rouva Anna Kuosmanen, joka kuoli hautausmaan vihkimistä seuranneena päivänä.

Urheiluhenkisille kerrottakoon, että Leposaareen multiin laskettiin 1966 "hymyilevä Hannes", Kuopiossa syntynyt Hannes Kolehmainen, jonka sanotaan juosseen Suomen maailmankartalle. Nykyään hän on  pronssiin ikuistettuna Heikki Konttisen luomuksena Kuopion Väinölänniemellä, housut jalassa. Wäinö Aaltosen Paavo Nurmi oli alastomuutensa takia pitkään nähtävillä vain Ateneumin sisätiloissa.

2 kommenttia:

  1. Tulin ansiostasi tietämään jotain ennen tietämätöntä pääkaupunkiseudultakin. Näitä ennen itsenäisiä, sittemmin Helsinkiin liitettyjä huvila-alueita on muitakin, esim. Oulunkylä. Nythän Helsinki ahmii jo Sipoota pala palalta.

    VastaaPoista
  2. Helsinki himoitsee päästä nävertämään Sipoonkorpea. Minusta tuntuu oudolta, että Östersundomin kartano, kappeli ja Topeliuksen Koivuniemi ovat nyt Helsinkiä. Olen kulkenut Sipoon metsissä ja pyöräillyt Östersundomin ja Västersundomin teillä.

    VastaaPoista