keskiviikko 23. toukokuuta 2018

pyhälle jaakolle omistettu


Brändön 1893 rakennetussa, Pyhälle Jakobille omistetussa kirkossa, on erityistä sen sisäosaa hallitseva seinien makeahko väri. Arvoesineistöä on ainakin myöhäiskeskiajalta oleva alttarikaappi 1400-luvun puoliväliltä. Jeesuksen taivaaseenastumista esittävän alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1881. Vitriinissä on Tukholmasta 1803 ostettu Kaarle XII:n Raamattu vuodelta 1703. Kyseessä on Ruotsalainen raamatunkäännös, joka valmistui vuonna 1703 ja sai ”siunauksensa” Ruotsin tuolloiselta kuninkaalta. Enkelkuoro eteisessä on lasten tekemä.

Ensimmäisen kirkkorakennuksensa Ahvenanmaan Kumlingen seurakuntaan kuulunut Brändö sai ainakin jo 1630. Kellotornissa on kaksi kirkonkelloa, pienempi vuodelta 1685.  Sen kyljessä lukee latinasta suomennettuna: Yksin Jumalalle kunnia. Vuonna 1685. Minut valoi Tukholmassa Mikael Bader. Suuremman kellon valoi J. A. Becman Tukholmassa 10.5.1845. Sen kyljessä on lainaus Jesajan kirjasta: Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa. Kirkon piirustukset teki uusikaupunkilainen rakennusmestari David Lönnrot.

Ensimmäisenä kirkkoherrana mainitaan Kajaanissa 1824 syntynyt ja Brändössä 1873 kuollut Alfred Brynolf Roos (1866-1873), valtiopäivämies ja virsirunoilija, joka oli jäsenenä vuodesta 1866 Elias Lönnrotin johtamassa suomalaisessa virsikirjakomiteassa ja kirjoitti suomenkieliset sanat virsiin Etkö ole ihmisparka, Oi Herra, korkein valtiaamme ja Autuuden ja armon sanana.

2 kommenttia:

  1. Valkeassa Jaakonkirkossa näyttää olevan runsaasti värejä sisäpuolella, jopa punasävyä. Tuo tummahko sinivihreä, merensävyinen taitaa olla aika yleinen puukirkkojen penkkiväri ainakin siellä Lounais-Suomessa ja saaristossa.
    Käsittääkseni Kristuksen taivaaseenastuminen on yksi yleisimpiä 1800-luvun alttaritauluaiheita.

    VastaaPoista
  2. Vihreä on itse asiassa rauhoittava väri ja sopii mielestäni kirkkoon. Esimerkiksi teollisuushalleja ruvettiin taannoin maalaamaan vihreiksi. Rinnakkaisväriksi valittiin oranssi.

    Alexandra Theodora Frosterus-Såltin (1837-1916) maalasi oikein urakalla alttaritauluja, joita häneltä tunnetaan ainakin 68. Hän oli ammattitaiteilija ja -kuvittaja.

    VastaaPoista