perjantai 1. kesäkuuta 2018

pyhälle hengelle pyhitetty


Jos olisin tuntenut häivähdyksen vanhan perunakellarin tuoksua, olisi tunnelma ollut täydellinen astuessani Suomen Turussa maanalaiseen, syvänhämärään Pyhän Hengen kappeliin, joka on toteutettu arkeologisissa kaivauksissa esiin tulleille kirkonraunioille.

Vuonna 1588 kuningas Juhana III käynnisti Turussa Pyhän Hengen Kirkko -hankkeen kirkkorakennuksen saamiseksi suomenkieliselle väestölle, sillä Turun tuomiokirkko haluttiin pyhittää yksinomaan ruotsinkieliselle seurakunnalle.

Rahvaan kirkko rakennettiin Turun köyhäintalon Pyhän Hengen hospitaalin tontille, mutta se vaurioitui pahoin tulipalossa kohta valmistuttuaan. Vaurioitunutta kirkkoa tosin käytettiin piikojen, renkien ja pikkuporvareiden hautapaikkana, kunnes Pietari Brahe puratti sen 1690-luvulla ja linjasi kadun kulkemaan rakennuspaikan yli.

Vuonna 1983 aloitetuissa arkeologisissa kaivauksissa kirkon rauniot tulivat esille uudisrakennushankkeen yhteydessä. Raunioille rakennettiin betonista katoliseksi kappeliksi vihitty ekumeeninen  pyhäkkö uudisrakennuksen alle ja se avattiin yleisölle 1992. (Vanhaa rakennuskantaa edustaa alimmassa kuvassa näkyvä kivimuuri).

Vuonna 2000 kappeliin haudattiin kaivauksissa esille tulleet noin kuudensadan vainajan luut.

Aluksi kappeliin oli vapaa pääsy, mutta se estettiin, kun penkkien selkämyksiin alkoi ilmestyä nuorison tageja ja muitakin häiriöitä ilmetä.

Varsinaista uskonnollista esineistöä kappelissa ovat osin piikkilankatekoinen krusifiksi (Pelastava kärsimys) ja Neitsyt Maria -veistos. Agraarikulttuuria edustavat seinänosan heinäseiväspanelointi, ruosteen patinoima kyntöaura ja alttarinvirkaa toimittava myllynkivi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti