keskiviikko 27. syyskuuta 2017

pyhin

Houtskarin kirkon kirkkosali on saarikirkoksi avara ja karulla tavalla kaunis.

Hauskana yksityiskohtana kannattaa mainita pylväästä esiintyöntyvä käsivarsi, jonka nyrkissä on neljän tiimalasin yhdistelmä, josta pappi saattoi seurata saarna-aikansa kulkua.

Alttaritaulun "Jeesus Getsemanessa" on maalannut 1888 turkulainen Victor Axel Westerholm, joka mainitaan viimeisenä Düsseldorfin koulun käyneenä suomalaisena taiteilijana. Hän toimi Turun taidemuseon johtajana ja perusti Ahvenanmaalle Önningebyn taiteilijasiirtokunnan.

"Vimeisen ehtoollisen" tekijää ei tunneta. Taulussa kiinnittää huomiota opetuslapsi Johanneksen uupunut olemus. Selin olevan Juudaksen vyöstä roikkuu rahapussi.

Votiivilaiva purjehtii Ruotsin lipun alla.

Korea urkupillistö on vain fasadi.

6 kommenttia:

  1. Olipa ihana päästä kuviesi välityksellä tuohon suloiseen, avoimeen kirkkoon. Seurakunta (ei varmaan ole suurikaan)on pitänyt kirkkonsa hyvässä maalissa. Jotain sydämellisen kodikasta tässä paikassa on. Runsaat yksityiskohdat kertovat myös tarinaansa,tiimalasin pylvään marmorimaalauskin.
    Holmbergin Getsemane-alttaritaulu on erityinen. Monta versiota aiheesta olen nähnyt, monessa rukoilija on nääntymässä murheeseen, mutta tässä on enkelivaloa.
    Olen käynyt Houtskarissa kerran, mutta ei ollut silloin mahdollisuutta etsiä kirkkoa.
    Tiedätkö onko saariston kirkoista tehty kuvateosta, jossa puhuttaisiin historioista?

    VastaaPoista
  2. Seurakunta ole ole suuri. Kun väkeä oli yhdeksän vuotta sitten kuutisensataa, niin kuinkahan vähän nyt lieneekään, koska saaret tyhjenevät. Ulkopaikkakuntalaisten kesämökkejä Houtskarissa on 800.

    En löydä tietoa siitä, onko saariston kirkoista kuvateosta. Kohtuullisella etsinnällä löysin vuodelta 2003 olevan viisikymmensivuisen kuvitetun julkaisun Turunmaan kirkot & kappelit, josta olen jonkin verran tietoa kaivanut. Olet sen saava, jos haluat. Kirkkoja ja kappeleita on täkäläisessä saaristossa 23, ilman Ahvenanmaata.

    En ole kuvateksteissäni pyrkinyt kattavuuteen ja minusta tuntuu, että tekstiä on välillä liikaakin.

    Houtskarin kirkosta sain tietoa mm. Collianderin Suomen kirkon paimenmuistiosta ja Reijo Pitkärannan teoksesta Suomen kirkkojen latina, jossa kartoitetaan piirtokirjoituksia kirkoissa, kellotapuleissa ja hautausmailla. Se on hyvä kirja, jossa on perustiedot kirkoistakin. Kirkkojen esitteistäkin saattaa löytää kiinnostavaa tietoa ja netissä olevista Museoviraston kirkkoja koskevista teksteistä.

    Minulla ei ole erityisempää missiota kirkkojen esittelyyn, mutta olen harrastuksenomaisesti kiinnostunut arkkitehtuurista. Sitä paitsi kirkkorakennusten ja hautausmaiden kulttuurihistoriallinen anti on minua aina kiinnostanut. Nämä kirkkojuttuni ovat enimmältään vain pintaraapaisuja.

    VastaaPoista
  3. Olen arvellut, että olet historiaorientoitunut ja -oppinut henkilö ja osaat etsiä tiedot, joita kohteen esittely kaipaa. Olen nauttinut juuri siitä, että kuvia on ollut tilaa tutkia itsekseen ja sitten oleellinen tieto on havaintojen tueksi. Siinä mielessä olen häpeämättömästi käyttänyt kiinnostuksesi tuloksia hyväksi. Minun kiinnostukseni on pitkälle esteettinen. Juuri sinun kuviesi äärellä olen johtunut miettimään, miten eri puolilla Suomea kirkot ovat eri tyylisiä, kuvastavat suomalaisten suhdetta uskontoonsa. Kirkkotaide myös kiinnostaa, mitä se kertoo ajasta, jossa se on syntynyt ja mitä se puhuu tässä ajassa minulle.

    VastaaPoista
  4. Kiitos ja kumarrus! Kommenttisi ovat minulle arvokkaita ja edellisessä mainitut kiinnostuksesi kohteet ovat juuri niitä, jotka saavat minut kirkkopäreitä väsäämään.

    VastaaPoista
  5. Pidin siitä kovasti. Ei mitään betoniminimalismia, jos kohta silläkin on puolensa.

    VastaaPoista